Lukupiiri

Mari Mäenpää, Emmiina Salminen, Elina Vahekoski & Marika Väljä

Lukupiirissä pohdimme paljon sitä, minkä tasoinen kirja sopii alkuopetukseen. Oppilaat ovat koulutaipaleensa alussa hyvin eritasoisia lukijoita, ja opettajan tulisikin tarjota luettavaa jokaisen oppilaan tasolle. Osa oppilaista kaipaa hyvin lyhyitä ja helppolukuisia kirjoa, kun taas tottuneet lukijat lukevat vapaa-ajallaan paljon ja pitkiäkin kirjoja. He voivat kokea helppolukuiset kirjat liian helppoina, jolloin into lukemiseen ei säily. Kirjojen tarjontaan mietimme kirjahyllyä luokassa, koulun kirjastoa tai kirjastovierailuja. Tähän vaikuttaa paljon koulun sijainti ja resurssit.

Pohdimme myös sitä, miltä kirjasto näyttää lasten silmin. Lasten voi olla vaikea löytää kirjastosta mieleistään luettavaa. He eivät välttämättä tiedä, miten kirjat on kirjastossa sijoiteltu hyllyihin. Olisikin tärkeää opettaa lapset käyttämään kirjaston palveluita ja etsimään kiinnostavaa luettavaa. Myös kirjastolla on tässä iso rooli. Pohdimme sitä, että lastenosastoilla tulisi olla enemmän kirjoja esillä kirjahyllyjen ulkopuolella. Kirjojen kannet usein kiinnostavia ja houkuttelevia, mutta kirjastoissa ne jäävät usein piiloon muiden kirjojen sekaan.

Yhtenä lastenkirjana meillä oli toiminnallinen kirja, Seitsemän meren kissa, jota lukiessa lukija pystyi valitsemaan päähenkilön ratkaisuja, jolloin tarina muotoutui päätösten mukaan tietynlaiseksi. Loppuratkaisuvaihtoehtoja oli yhteensä kolme ja tarinaan sai valita matkallakin jo eri suuntia. Tämän kirjan kohdalla ajattelimme sen voivan innostaa eritoten poikia, koska lukeminen on siinä toiminnallista. Tätä kirjaa voisi lukea myös yhdessä opettajan johdolla, jolloin oppilaiden pitäisi tehdä yhdessä päätökset juonen kulusta.

Kirjojen kuvitus aiheutti myös keskustelua. Mietimme minkälainen kuvitus puhuttelee poikia ja houkuttelee lukemaan? Monesti kirjan valintaan vaikuttaa kansikuva ja muukin kuvitus, koska lapsen on helppo ja nopea selata kuvat samalla kun valitsee kirjaa. Lastenkirjoissa kuvilla voidaan myös auttaa tarinan ymmärtämistä. Yhdessä kirjassa puhekuplatkin oli "kirjoitettu" kuvin, jolloin heikon lukijan on helppo varmistaa ymmärtämistään niiden avulla.

Oppimateriaalikirjoissa meitä ilahdutti niiden monipuolisuus. Kirjat sisälsivät sekä yksilötehtäviä että pari- ja ryhmätehtäviä. Osa harjoituksista oli suunniteltu niin, että lapsi kykenee suorittamaan ne itsenäisesti. Joissain oppimateriaaleissa puolestaan kannustettiin aikuisia lukemaan yhdessä lapsen kanssa. Kirjojen harjoitteita voisi käyttää sellaisenaan tai soveltaa niitä kunkin ryhmän tarpeisiin. Oli mukava huomata, että nykyisissä oppimateriaaleissa käytetään paljon toiminnallisia tehtäviä.