Lukupiiri

Mari Mäenpää, Emmiina Salminen, Elina Vahekoski & Marika Väljä

Lukupiirissä pohdimme paljon sitä, minkä tasoinen kirja sopii alkuopetukseen. Oppilaat ovat koulutaipaleensa alussa hyvin eritasoisia lukijoita, ja opettajan tulisikin tarjota luettavaa jokaisen oppilaan tasolle. Osa oppilaista kaipaa hyvin lyhyitä ja helppolukuisia kirjoa, kun taas tottuneet lukijat lukevat vapaa-ajallaan paljon ja pitkiäkin kirjoja. He voivat kokea helppolukuiset kirjat liian helppoina, jolloin into lukemiseen ei säily. Kirjojen tarjontaan mietimme kirjahyllyä luokassa, koulun kirjastoa tai kirjastovierailuja. Tähän vaikuttaa paljon koulun sijainti ja resurssit.

Pohdimme myös sitä, miltä kirjasto näyttää lasten silmin. Lasten voi olla vaikea löytää kirjastosta mieleistään luettavaa. He eivät välttämättä tiedä, miten kirjat on kirjastossa sijoiteltu hyllyihin. Olisikin tärkeää opettaa lapset käyttämään kirjaston palveluita ja etsimään kiinnostavaa luettavaa. Myös kirjastolla on tässä iso rooli. Pohdimme sitä, että lastenosastoilla tulisi olla enemmän kirjoja esillä kirjahyllyjen ulkopuolella. Kirjojen kannet usein kiinnostavia ja houkuttelevia, mutta kirjastoissa ne jäävät usein piiloon muiden kirjojen sekaan.

Yhtenä lastenkirjana meillä oli toiminnallinen kirja, Seitsemän meren kissa, jota lukiessa lukija pystyi valitsemaan päähenkilön ratkaisuja, jolloin tarina muotoutui päätösten mukaan tietynlaiseksi. Loppuratkaisuvaihtoehtoja oli yhteensä kolme ja tarinaan sai valita matkallakin jo eri suuntia. Tämän kirjan kohdalla ajattelimme sen voivan innostaa eritoten poikia, koska lukeminen on siinä toiminnallista. Tätä kirjaa voisi lukea myös yhdessä opettajan johdolla, jolloin oppilaiden pitäisi tehdä yhdessä päätökset juonen kulusta.

Kirjojen kuvitus aiheutti myös keskustelua. Mietimme minkälainen kuvitus puhuttelee poikia ja houkuttelee lukemaan? Monesti kirjan valintaan vaikuttaa kansikuva ja muukin kuvitus, koska lapsen on helppo ja nopea selata kuvat samalla kun valitsee kirjaa. Lastenkirjoissa kuvilla voidaan myös auttaa tarinan ymmärtämistä. Yhdessä kirjassa puhekuplatkin oli "kirjoitettu" kuvin, jolloin heikon lukijan on helppo varmistaa ymmärtämistään niiden avulla.

Oppimateriaalikirjoissa meitä ilahdutti niiden monipuolisuus. Kirjat sisälsivät sekä yksilötehtäviä että pari- ja ryhmätehtäviä. Osa harjoituksista oli suunniteltu niin, että lapsi kykenee suorittamaan ne itsenäisesti. Joissain oppimateriaaleissa puolestaan kannustettiin aikuisia lukemaan yhdessä lapsen kanssa. Kirjojen harjoitteita voisi käyttää sellaisenaan tai soveltaa niitä kunkin ryhmän tarpeisiin. Oli mukava huomata, että nykyisissä oppimateriaaleissa käytetään paljon toiminnallisia tehtäviä.

Lastenkirjojen maailmassa

Keskustelimme lastenkirjallisuuteen liittyvistä havainnoistamme. Huomasimme, että lastenkirjojen valikoima on nykypäivänä todella laaja ja jokaiselle varmasti löytyy jokin mieluisa teos. Kirjojen laadussa on myös paljon eroja. Opettaja voi toimia innostavana ja motivoivana henkilönä oppilaille. Oppilaita voi kirjojen maailmassa kohdata valinnanvaikeus johtuen siitä, että kirjastot pursuavat erilaisia lastenteoksia. On siis mielestämme tarpeen, että opettajat ja kirjastot tarjoavat lukuvinkkejä, joista lapset voivat innostua. Opettaja voi työssään hyödyntää myös netistä löytyviä kirjatarjottimia, jotka ovat usein jaoteltu mielenkiinnon kohteiden ja ikäkauden mukaan.

Opettajan johdolla luokkaan voisi rakentaa esimerkiksi minikirjaston, josta oppilaiden olisi mahdollista hakea pulpettilukemista tai esimeriksi vain selailla kirjoja. Kirjoja tulisi olla saatavilla eri tasoisille lukijoille, jotta innostusta ei tyrehdytetä liian vaikeaan tai liian helppoon kirjaan.
Me toivomme, että pystymme pitämään oppilaiden innostuksen lukemiseen läpi peruskoulun ilman, että lukemisesta tulisi pakkopullaa. Opettajan tulisi omalla esimerkillään näyttää, että lukeminen voi olla kivaa. Opettajan olisi hyvä keksiä monipuolisia tapoja käsitellä kirjoja ja kirjallisuutta, jotta jokainen oppilas säilyttäisi tai löytäisi kiinnostuksen kirjoihin.

 Jutta, Eveliina, Hannariikka, Eeva

Kirjat muuttavat maailmaa

Lastenkirjallisuus näyttäytyy meille monipuolisena. Koimme tämän konkrettisesti lukupiirissä, kun huomasimme, että jokainen oli tuonut hyvin erityyppisiä kirjoja. Esimerkiksi historiallinen lastentietokirja, kuvitettu satukirja, lastenromaani ja satukirja.

Koulussa kirja voi toimia teemana, jota voidaan hyödyntää eri oppiaineissa. Kirjaa voi käyttää myös päivänavauksissa, motivointikeinona oppitunneilla tai vaikeiden asioiden käsittelyssä. Kirjan pohjalta voi tehdä joulujuhlaesityksiä. Kummiluokan kanssa voi kirjan pohjalta tehdä yhteistyötä, draamatyöskentelyä tai kuvataidetöitä.

Kuvitettu satukirja Unettomat sopii pojille suurien, tummien ja jännittävien kuvien sekä vähäisen tekstin vuoksi. Suomen lasten linnakirja innostaa historiasta kiinnostuneita poikia. Kirjan kansi houkuttelee lukijaa linnojen maailmaan. Satukirja Sorsa norsun räätälinä ei ulkoisesti välttämättä houkuttele poikia lukemaan, mutta tarinat ovat mukaansatempaavia. Kuvitettu satukirja Ykkösjätkät motivoi varmasti poikia lukemaan. Kirjan tarinoihin on helppo samaistua. Tarinoita tukee hauskat mustavalkoiset kuvat.

Miten poikien lukemista voisi tukea?

• sosiaalinen lukutapa, esimerkiksi kaksi poikaa lukee samaa kirjaa
• vanhemmat motivoivat lapsiaan
• fyysinen lukemisympäristö on kiinnostava ja innostava
• luokan yhteiset projektit, jokainen lukee -> tehdään tehtävä -> yhteinen tuotos -> motivoivaa
• oppilas saa valita itse haluamansa kirjan
• opettajan kannustus
• kirjavinkkauksen hyödyntäminen

Oppimateriaaliteosten käyttö, mitä hyötyä?

• monikulttuurisuuden ymmärtäminen
• tunteiden tulkitseminen, tunnistaminen ja ilmaisu
• ryhmähengen luominen
• äidinkielen tuokiot
• kuullun ymmärtämisen ja kerronnan kehittyminen
• lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen
• opettajan työn tukeminen
• vanhempien aktivointi

”Ihanaa, että oppaita on olemassa.”

”Mitä tahansa voi tehdä. Materiaalia löytyy.”

”Jokaiselle opettajalle löytyy varmasti sopivaa opetusmateriaalia.”

"Draama on tämän päivän juttu."

Mukavia lukuhetkiä toivottaa,

Ninni Haakana

Minna Hirvonen

Riikka Nieminen

Noora Lainesalo

Toiminnallisuus tuo miellekkyyttä alkuopetukseen!

Tässä blogissa Turun opettajankoulutuslaitoksen alkukasvatuksen opiskelijat kertovat ajatuksiaan uusista äidinkielen oppimateriaaleista ja poikien lukemisesta. Kaikki lapset innostuvat lukemisesta, kun löydetään oikeat toimintamallit ja kiinnostavaa luettavaa.

Ekaluokkalaisen lukuharjoitusta. Kuva: Elisa Nurmi

Terkuin Juli-Anna Aerila